Tänään oli humputtelupäivä. Neitokaisen juoksut olisivat lopuillaan ja mitäköhän sitä huomenna keksisi, kun on vapaapäivä meikäläisellä. Kivoja nuo keskiviikot, kun ei tarvitse stressata. Ocan kanssa tosiaan käytiin vähän pidemmällä lenkillä ja suunnilleen puolivälissä vähän tanssahdeltiin ja kerrattiin niitä pieniä juttuja, joita on tullut opeteltua. Neitokaisen motivaattorina oli tällä kertaa ihan tavallinen tennispallo.
Ylpeänä voin kertoa, että Oca alkaa pyörähtää sujuvasti itsensä ympäri myös myötäpäivään, mikä on sille ollut ihan käsittämättömän vaikeaa. Vielä suhteellisen selkeän käsiavun tarvitsee, mutta toimii kuitenkin jotenkin. Samailla pyörähdeltiin samaan aikaan kumpainenkin ja tämäkin toimi kivasti. Seurattiin vasemmalla puolella, sekä jalkojen välissä. Katsekontakti hapuili, mutta muuten ei ollut ongelmaa. Pujoteltiin jalkojen välistä liikkeessä ja tästä on pikku hiljaa kehkeytymässä Ocan bravuuri. Pikku hiljaa ollaan opeteltu, että koira lähtee kiertämään jalkojen välistä aina toisen jalan. Tällä hetkellä oikea alkaa olemaan hanskassa, mutta vasemman jalan kiertäessä koettaa tarjota perusasentoa.
Leikittiin, palauteltiin palloa, jopa pari kertaa ihan käteen asti! Telmittiin ja loppujen lopuksi suoritettiin kaksi vaativaa ihmisohitusta ilman pöhinää tai räksytystä. Hieno tyttö. Sai olla tyytyväinen ja ette uskokkaan kuinka hyvältä tuntui tehdä jotain koiran kanssa. Tauko tekee ihmeitä, mutta ehkä me kohta puoliin päästäisiin kunnolla asemiin ja saataisiin taas häiriötreeniäkin.
Ja mitä taas tuohon koiratanssi-innostukseen tulee, on mielessäni jo pari musiikkia, johon alkaisimme rakentaa ensimmäistä koreografiaa, mutta toki, jos jollain on mielessä hyviä ehdotuksia, niin laittakaahan kommenttiboksi laulamaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti