Voehan vappu. Ja voehan vasen. Ja voehan treenit. Päivällisen jumituksen jälkeen päätin repäistä ja todeta, että treenaamaan. Koomaus saa riittää. Onneksi paimen on aina messissä, eikä sitä koskaan väsytä. (Joskus olisi hyvä, jos sitä väsyttäisi) Ja vapun aaton juhlinnan ohessa ehti ohjaaja ihmettelemään askeleitaan ja omaa motoriikkaansa ja koitti sisäistää uutta askellusta käännökseen. Hirveän vaikeaa. Miksi ei vain voisi kääntyä? Polkaistiin ensin 40 min fillarilenkki metsässä ja uskokaa tai älkää, vanha mummokonkeli on tähän tarkoitukseen kuin luotu. Paimentimen käytös ei ollut kuitenkaan mitään parasta, mutta kriittisellä hetkellä (eli silloin kun ainoa auto tuli vastaan) tipahti se nätisti maahan käskystä. Piti ihan itsekin ihmetellä, että mitäs hittoa tässä oikein tapahtui. No, emme jääneet auton alle ja oli kivaisaa!
Tämän jälkeen treenikamat kokoon. Sisältäen pallon, patukan, vesipullon, sekä hanskat _molempiin_ käsiin. Paimenen alkumatka oli hyörimistä ja pyörimistä, kunnes hämäsin sitä kiertämällä eri reittiä treenipaikalle (kiljuminen kuitenkin alkoi, kun kauppakeskus häämötti) ja samalla paimen tajusi, että rontissa oli ollut joku muukin koira, kun kävin treenikaverin hakemassa paikan päälle ennen kuin toin oman ruutivaraston paikalle. Hirveä sniffaus. Ja pärskiminen. Voisi joskus imuroida autonkin.
Treenipaikalla taas huomasi kuinka yhden koiran häiriö on ihan klshkjthekhrpkj. Ihan sama, jos koiria olisi kaksi. Oca toimisi, koska sen huomion jakaa kaksi eri liikkuvaa kohdetta,eikä se jaksaisi kytätä ja paimentaa. Mutta kun on yksi, niin paimenen haukan katse seuraa toisen tekemistä.
No, kun vauhtiin päästiin, niin hömpöteltiin ensi. Purettiin energiaa. Pujoteltiin jalkojenvälistä, riehuttiin patukan kanssa, oli oikeasti hauskaa. Otin yhden luoksarin vahvalla namiavulla, jotta koira ei kaahaa ohitseni, vaan taittuu napakasti sivulle. Liikkeestä maahan - tein virheen kävellessäni suoraa koiraa kohden. Se pompahti ylös. Jätin palkkaamatta, vaikka muuten olikin tosi nätti suoritus. Seuruuteltiin. Ei kääntynyt vasemmalle. Jätin treenin ensimmäisen käännöksen jälkeen. Se ei toimi, sitä ei tehdä kuin kotona minimoidussa häiriössä. Sitten vähän pompittiin, pujoteltiin, pyörittiin. Ocalla oli kivaa. Ja hyvä fiilis jäi itsellekin kurjasta alusta huolimatta. Pitäisi päästä treenaamaan paikkaan, jossa on enemmän koiria.
 |
| hehe, mitäs me tänään? |
 |
| ei kuules tarvi käydä salilla, kun pyörittelee 25kg koiraa |
 |
| Ocan mielipide harrastamiseen näkyy selkeästi |
 |
| Hyvä me, hyvä meidän tiimi (: |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti