Niin päättyy myös blogin taru. Kahdesta on enää jäljellä yksi, joten blogin tarkoitus on kuihtunut olemattomiin. Kiitos kaikille, ketkä ovat yhteistä matkaamme auttaneet ja tukeneet, treenikavereille, koiraystäville, tsemppareille. Olen kiitollinen kaikesta tuesta, mitä olen saanut. Samoin Oca.
Koira, joka opetti niin paljon. Suurimpana sen, kuinka hektista elämä on ja miten pitäisi osata nauttia päivä kerrallaan murehtimatta huomista. Kuinka pitäisi osata ottaa vastaan kaikki avoimesti häntä heiluen, mutta tukea niitä kaikista lähimpiä ja rakkaimpia. Se ei koskaan perääntynyt, se seisoi aina rinnalla.
Royal Smile Åcarina
18.10.2010 - 6.5.2013
Maailman paras pikkupaimen
Maailman paras pikkupaimen
Kolmas itku tälle illalle...
VastaaPoistaOtan osaa niin kovin paljon.
Olen todella pahoillani että näin kävi lopulta. Voimia surutyöhön.
VastaaPoistaEi voi olla todellista... Otan osaa.
VastaaPoistaHalaus
VastaaPoistaOsanottoni ja voimia.
VastaaPoistaOsanotto :(
VastaaPoistaOsanottoni ja voimia suureen suruunne :,(
VastaaPoistaKiitos että sain elää bloginne matkassa ja tavata teidät. Lämmin halaus sinulle ja voimaa ♥ Toivottavasti vielä näemme..
VastaaPoistaKiitos kaikille osanotoista, ja voimista, kyllä tämä tästä, olihan opettaja maailman paras. Ja jäljelle jäi mahtavia muistoja, paljon uusia ystäviä ja riemukkaampi asenne elämään.
VastaaPoistaNiilo ja Jalo, varmasti näemme (: En minä koira piireistä katoa, vaikkei omaa karvakorvaa olekaan. Voin tulla vaikka ruoskimaan teitä treeneihin :DD
Todella harmillista.. elämä antaa, elämä ottaa. :/ Voimia!
VastaaPoistaVoi kamala, näinkö tässä nyt kävi. Voimia suureen suruun ja isoja märkiä lohtusuukkoja Aidanilta.
VastaaPoistaOsanottoni :(
VastaaPoistaVoi Sussu, olen niin pahoillani :'( Paljon voimia sulle, niistä kauniista muistoista ja onnellisista hetkistä sitä voimaa saa sillon kun tuntuu että ei jaksa enää. Tosi kurja juttu tuo vatsalaukun kiertymä, siihen on viime aikoina mennyt monia tuttuja ja tuntemattomia koiria :(
VastaaPoistaVoi ei :( Otan osaa!
VastaaPoista