sunnuntai 6. toukokuuta 2012

Jänistämistäkin voi kutsua taitolajiksi

Perseellen men, että pärisi.

Ei päästykään Parolan möllitokoon, ihan vaan minun takiani. Aloin jänistämään siinä kohtaa, ettei me olla tehty ollenkaan häiriötreeniä ja viimeisen niitin arkkuun löi miehen kipeys. En halua lähteä rääkkäämään toista sellaiseen paikkaan, jossa ei viihdy ja on kylmä, sateinen ilma.

Piskin kanssa ollaan kuitenkin tokoiltu omassa pihassa ja kaipaan maiseman vaihdosta. En vain halua kävellä läheiselle treenikentälle, kun sinne on kuitenkin niin pitkä matka. Syyhyttäisi lähteä Lahteen Löytyn kentälle kokeilemaan hypyn kasaamista, mutta mistäs revit aikaa, kun sitä ei tunnu löytyvän?

Ocalla on taas kausi, jolloin se tahtoo kyseenalaistaa kaiken sanomani. Tänään treeneissä testasi kokoajan tarvitseeko sen oikeasti tehdä, vai pääseekö se livahtamaan käskystä jotenkin. Ainoa asia, mikä toimi tänään oli luoksetulo ja puolikas seuruu. Lähti varastamaan heti täyskäännöksen jälkeen.

Hetkittäin tekee taas mieli luovuttaa koiraurheilun kanssa, mutta silti ahdistaisi paiskata kaikki työ roskakoriin, koska koirassa on potenttiaalia, en vain osaa taas kanavoida sitä oikein ja olen varma, että se toimisi jonkun muun ohjauksessa paremmin.

En tiedä mitä minun pitäisi tehdä.

2 kommenttia:

  1. Ikä tekee varmasti osansa. Eihän Oca kuitenkaan ole vielä mikään vanha koira, moinen ajoittainen perseily menee ainakin omasta mielestä heittämällä teineilyn piikkiin.

    Millaista otsikkokuvaketta haet?

    VastaaPoista
  2. Se tekee, hetkellinen masentuminen koirailun kanssa, mutta ehkä tässä jatketaan yrittämistä. Onhanvielä monta hyvää vuotta jäljellä.

    Otsikkokuvasta haluaisin pirteän, joka kuitenkin on tarpeeksi selkeä ja mahdollisesti sisältäisi "Ocan treeniblogi" tekstin. Kuvia kyllä löytyy ainakin jonkin verran ihan käyttökelpoisia, joita voin laitella sinulle vaikka mailiin, jos suinkin tahdot vain kokeilla ^^

    VastaaPoista