Tuo kasa kertaa kolme. Karvaa lähtee pikku paimenesta enemmän kuin laki sallii. Voi, miksen hankkinut lyhytkarvaista tai edes PIENTÄ koiraa. Tänään aloin ihmetellä lattialla juoksevia karvapalloja, kun vastahan hetki sitten imuroin. Lenkillä tajusin pöllyttää koiraa ja mikä saatanallinen karvanlähtökausi sille on tullut. Lämpö on tehnyt tehtävänsä ja kohta on seefferi bikineissä. Vaikka ei se kunnon talvikarvaakaan tuntunut mihinkään väliin kasvattavan, että en sitten tiedä. Kuumahan raukalla on.Tekisi mieli imuroida koko koira, mutta raukka pelkää imuria, niin taidan tyytyä super!furminaattorin käyttöön, että olo keventyy. Tuota karvaa on kyllä ihan joka paikassa...
Mitä tämän päivän muihin aktiviteetteihin tulee, olen vieläkin positiivisesti hämmästynyt Ocan hihnakäytöksestä. Lenkillä se motivoivin juttu on pieni kepinpala, jonka kanssa ohitukset sujuu äänettömästi, vaikkakin hieman kierroksia nostaen. Koiran huomio kuitenkin pysyy pääosin minussa ja olen iloinen tästä edistysaskeleesta. Ehkä, ehkä me vielä joku päivä pystytään ohittamaan riehuva koirakko täydessä kontaktissa.
Tänään suurimman haasteen tuottivat naapurin aidatun pihan kolme pikkukoiraa, jotka ryntäsivät aidan viereen rähjäämään. Ocaa ei hirveästi onneksi kiinnostanut pikkupiskit ja suhteellisen vapaasti mentiin ohitse. Tosin, minulla oli se maaginen kepinnysä kädessä ja koira intopinkeänä valmiina metsästämään nysän sieltä, minne sen heitän.
Tuntuu vaan hieman epätoivoiselta ja olen alkanut pelkäämään naapurin koiria. Kaksi tanskandoggia ei tunnu pysyvän maan parhaalla tavalla naisen hallussa ja vielä joku päivä ne varmasti riistäytyvät irti hänen otteestaan ja sitten on ongelmia. Toivon kuitenkin, ettei tätä tule hetkeen tapahtumaan. Varmasti mukavia koira, mutten oikein luota siihen, että ne osaisivat käyttäytyä irti päästessään. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.
Hirveä treeni-inspis päällä, mutta ei tunnu löytyvän aikaa treenaamiseen, kun päivät pitää olla koulussa ja iltapäivällä autokoulussa ja iltasella tehdä rästitehtäviä. Pitäisi myös valvoa myöhään, jotta olisi kivan viileä tehdä. En itse tykkää paahtavasta auringosta, joten mieluummin odotan pimeän tuloon ja edes hieman viileämpään säähän. On se mukavampi sitten koirallekin.
On se pätevä pikku-seefferi!
Mitä tämän päivän muihin aktiviteetteihin tulee, olen vieläkin positiivisesti hämmästynyt Ocan hihnakäytöksestä. Lenkillä se motivoivin juttu on pieni kepinpala, jonka kanssa ohitukset sujuu äänettömästi, vaikkakin hieman kierroksia nostaen. Koiran huomio kuitenkin pysyy pääosin minussa ja olen iloinen tästä edistysaskeleesta. Ehkä, ehkä me vielä joku päivä pystytään ohittamaan riehuva koirakko täydessä kontaktissa.
Tänään suurimman haasteen tuottivat naapurin aidatun pihan kolme pikkukoiraa, jotka ryntäsivät aidan viereen rähjäämään. Ocaa ei hirveästi onneksi kiinnostanut pikkupiskit ja suhteellisen vapaasti mentiin ohitse. Tosin, minulla oli se maaginen kepinnysä kädessä ja koira intopinkeänä valmiina metsästämään nysän sieltä, minne sen heitän.
Tuntuu vaan hieman epätoivoiselta ja olen alkanut pelkäämään naapurin koiria. Kaksi tanskandoggia ei tunnu pysyvän maan parhaalla tavalla naisen hallussa ja vielä joku päivä ne varmasti riistäytyvät irti hänen otteestaan ja sitten on ongelmia. Toivon kuitenkin, ettei tätä tule hetkeen tapahtumaan. Varmasti mukavia koira, mutten oikein luota siihen, että ne osaisivat käyttäytyä irti päästessään. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.
Hirveä treeni-inspis päällä, mutta ei tunnu löytyvän aikaa treenaamiseen, kun päivät pitää olla koulussa ja iltapäivällä autokoulussa ja iltasella tehdä rästitehtäviä. Pitäisi myös valvoa myöhään, jotta olisi kivan viileä tehdä. En itse tykkää paahtavasta auringosta, joten mieluummin odotan pimeän tuloon ja edes hieman viileämpään säähän. On se mukavampi sitten koirallekin.
On se pätevä pikku-seefferi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti