keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Haasteviidakko!

Olempas ollut laiska. Anteeksi. Kommenttejakaan en ole tsiikaillut ja meidät on haastettukin. Korjattakoon erehdyn mitä pikimmiten!

Täältä saimme liebster-palkinnon. Kiitos kaunis siitä heille <3
Kyseessä on LIEBSTER- palkinto, jonka ajatuksena on saada huomiota blogeille, joilla on alle 200 seuraajaa. Liebster tarkoittaa rakkain tai rakastettu, mutta voi tarkoittaa myös suosikkia.

Liebster- palkinnon & haasteen säännöt:

1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaajaa, joka antoi haasteen sinulle.
2. Valitse viisi blogia, (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Toivo, että ihmiset kelle jätit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.
Tämäkin tunnustus on kiertänyt niin monessa blogissa, että haastaminen on vaikeaa.  Mutta eiköhän Kake & Zira ole ansainnut palkinnon :)

Sitten toiseen haasteeseen, joka tipahti meille rotukaverilta. Tämäkin on kiertänyt jo monessa blogissa, mutta meidät luojan kiitos on haastettu vain kerran :) Eli perinteinen 11. kysymystä.

Vastaukset:
1. Mitkä koet olevan suurimmat negatiiviset puolet rodussasi?

- Saako tähän sanoa rotuihmiset? Okei, ehkä olen hieman kyyninen muiden saksanpaimenkoiran omistajien kanssa, mutta heidät voi jakaa ilkeästi eri lokeroihin. No, jokaisella on oma kuva rotuihmisistä, joten ehkä jätän valitukseni tähän, ennen kuin saan shaissevyöryn niskaani. Onhan sitä mahtavia seefferiharrastajia, sitäkään en tiedä. Kyl mie oikeesti teistä tykkään <3

Mutta negatiivisia puolia löytyy liikaa. Saksanpaimen on ylijalostettu. Niitä on paljon, ne menevät vääriin käsiin ja ties mitä. Negatiivisimmaksi puoleksi toteaisin puutteellisen terveyden. Vaikka itsellä on kohtuu fiksu ja hyvä yksilö (lonkkakuvia odotellessa) niin ei kaikille sitä ole sattunut. On allergiaa, lonkkavikaa, selkä vikaa... Lista on loputon. Yleinen koira, joten sairaudet nousevat esillekin. Ihmisille tulee ensimmäisenä mieleen saksanpaimenkoira, kun mainitaan lonkat. Jännä juttu.

2. Sekarotuinen vai puhdasrotuinen? ja miksi?
- Rehellisesti omaan talouteen huolisin kummankin. Kummassakan on omat puolensa ja painotettakoon nyt, etten ottaisi sekarotuista mistä tahansa vahinkopentueesta, mutta hyvin suunniteltu, tutkittu ja fiksu yhdistelmä, jonka kasvattaja osaa perustella hyvin herättää kiinnostuksen. Onhan rotupeissa vielä oma etunsa, pääsee kierrättämään kehässä ja haalimaan ties mitä palkintoja, mutta minä pärjäisin mieluusti myös sekarotuisen kanssa. Koirahan se on siinä missä muutkin. Loppujen lopuksi, kun se oikea koira löytyy, niin en välitä siitä onko se seropi vai rotupi mikäli kaikki muu on kunnossa.

3. Mikä on ollut kaikkein positiivisin puoli koiranomistamisessa?
- Kanssaihmiset. Koira on tuonut minulle laajemman tuttavapiirin kuin mikään muu harrastus ja kanssaihmiset ja koirat ovat siksi niin <3 Mitä olisi harrastaminen ilman sitä seuraa? On mukava lähteä porukalla treenaamaan, pöpistä turhia sellaisen ihmisen kanssa, joka oikeasti ymmärtää tuskin siitä, miksei Rekku tänään ollutkaan niin taitava kuin ennen. Ja olisipa muutama mahtava reissukin jäänyt väliin, ellei muut koiraharrastajat olisi tukeneet ja opastaneet paikalle!

4. Onko sinulla koiran koulutuksessa tiettyä ohjenuoraa jota noudatat?
- Hmm. Koetan parhaani mukaan pilkkoa kaiken sellaisiin paloihin, joissa on helppo opettaa. Vältän koiran (ja itseni) turhauttamista liian vaikeilla asioilla. En tiedä voiko tätä sanoa ohjenuoraksi, mutta silti. Helpot, mukavat treenihetket jotka vaikeutuvat sopivaa tahtia. Koira kyllä antaa palautteen harvinaisen suoraan, jos mikään ei onnistu. Koiran ehdoilla.

5. Mitä et haluaisi koskaan harrastaa koirasi kanssa?
- En oikeastaan saa päähäni mitään lajia, mitä en haluaisi kokeilla. Mutta ensimmäisenä tuli mieleen metsästys - minua ei ole luotu rämpimään metsikössä tappamaan muita eläimiä. Lajihan metsästys on siinä missä agility, niin kai se on ihan käypä vastaus tähänkin? Ylipäätään, yhtä ympäripyöreä vastaus voisi olla se, etten halua harrastaa mitään, mikä vahingoittaa koiraa jollakin tavalla.

6. Ihailetko ketään tiettyä koirakkoa? Ketä?
- Ikuinen fanitukseni kohde on ehdottomasti Maija & Kida. Hieno, energinen parivaljakko, jonka työskentelyä olisi kiva päästä seuraamaan enemmän livenä. On toki muitakin koirakoita, keitä ihailen kateudesta vihreänä, mutta yksinkertaisesti tämä pari oli ensimmäinen joka nousi mieleen kysymyksen lukiessa.

7. Millaisen tulevaisuuden näet rotukoirilla?
- En osaa ennustaa, enkä lähde arvailemaan.

8. Rotuja joita voisit kuvitella omistavasi?
- Voisin kuvitella omistavani aktiivisen ja palvelushaluisen koiran, jolla on vietit kunnossa. Luultavimmin paimenkoiran tai jonkun näppärän sekoituksen. Koiran, jolla on rakenteensa puolesta hyvät edellytykset olla terve. keskikokoinen. En osaa sanoa rotuja, sen enempää. On toki muutamaa, jota olen harkinnut, mutta niin. Kunnes se THE koira tulee niin ominaisuudet ovat tärkeämpiä kuin itse rotu.

9. Kuinka paljon kiinnität huomiota koiran ruokintaan?
- Olen suhteellisin lepsu ruokkija. Oca syö "vähän kaikkea"-metodilla. Milloin se saa raakaa tai nappulaa, milloin jämän makarooneista tms. Seurailen säännöllisesti koiran kuntoa, sitä paistaako sillä kylkiluut, millainen turkki, töhniikö korvat, mikä ylipäätään on koiran yleiskunto ja luon ratkaisut sillä tavalla. Barffaaminen olisi ideaalitilanne, mutta resulsseja siihen ei ole. Koira kuitenkin voi hyvin, joten tämä on ok.

10. Uskot johtajuuteen?
- Eikö kaikki toimi paremmin, kun yksi kertoo mitä tehdään? Johtajuus on kaksipiippuinen juttu ja se, millä sitä johtajuutta pidetään yllä. Johdonmukaisuus voisi olla minusta oikeampi sana. Jos ohjaaja tietää mitä tekee, on yleensä koirakin kartalla. On kuitenkin väärin olettaa, että koiran maailma olisi yhtä värikäs kuin meillä ihmisillä. Okei, hukkasin sen punaisen langan, joten... No. Sanotaan, että uskon omalla tavallani johtajuuteen.

11. Kuinka paljon koet edistyneesi koulutuksessa/harrastuksissa jos katsotaan vuoden päähän?
- Paljonkin. Eniten koen kuitenkin edistyneeni koiran omistajana. Ihan niissä arkipäiväisissä jutuissa. Muutamia läpimurtoja ollaan tehty, ja vietetty muutenkin tapahtumarikasta vuotta. Vuosi eteenpäin, niin olemme taas menneet eteenpäin monessa jutussa.

En haasta ketään erityistä tähän, mutta jos kokee, että haluaa tehdä, niin saa vastata samoihin kysymyksiin, kuin minä. Eli;
1. Mitkä koet olevan suurimmat negatiiviset puolet rodussasi?
2. Sekarotuinen vai puhdasrotuinen? ja miksi?
3. Mikä on ollut kaikkein positiivisin puoli koiranomistamisessa?
4. Onko sinulla koiran koulutuksessa tiettyä ohjenuoraa jota noudatat?
5. Mitä et haluaisi koskaan harrastaa koirasi kanssa?
6. Ihailetko ketään tiettyä koirakkoa?Ketä?
7. Millaisen tulevaisuuden näet rotukoirilla?
8. Rotuja joita voisit kuvitella omistavasi?
9. Kuinka paljon kiinnität huomiota koiran ruokintaan?
10. Uskot johtajuuteen?
11. Kuinka paljon koet edistyneesi koulutuksessa/harrastuksissa jos katsotaan vuoden päähän?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti