Potkuja persauksille

Haluaisiko joku tulla heiluttamaan ruoskaa laajassa kaaressa selkäni lähelle ja potkia minua samalla eteenpäin, jotta saisin jossain vaiheessa jotain aikaiseksi? Suunnitelmia on, tavoitteita on, mutta onko niiden eteen mitään tehty? No ei. Vilkuilin tammikuun alussa tekemääni listaa, joista vain 3/8 kohtaa on täyttynyt koiran kohdalla. Mitä me ollaan oikein tehty tämä vuosi? Ilmeisesti kaikkea muuta kuin sitä, mitä olisi pitänyt tehdä.

Mutta eikös se niin ole, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty? Olen todennut jo monesti itseni kanssa, että jos en suunnittele, en onnistu yhtään missään mitenkään milloinkaan. Ilmeisesti sama pätee koiraurheilussa. Koska en ole tehnyt tiukkaa treenisuunnitelmaa, en ole onnistunut luomaan meille kunnollisia mahdollisuuksia lähteä kisaamaan tai tekemään muutakaan. Vaikka koira saakin aktivointia ja muuta pelleilyä, sekä lenkit päivittäin, ei kuitenkaan edistytä mihinkään. Miksei? MIKSET SINÄ NAINEN TEE MITÄÄN SEN HYVÄKSI?! No koska en suunnittele ja organisoi hommia oikein ja noudata sitä sitten orjallisesti. Ei vaan yksinkertaisesti mikään voi toimia. Pitäisi potkia itseäni persuksille.

Hei muuten! Huomasitteki että ulkona sataa lunta? Tai oli satanut yön aikana, eihän kyseistä möhnää tullut päivällä juuri yhtään. Tiedättekö kuinka vaikea on saada onnesta soikeaa paimenta sisälle kärsimään koko päiväksi, kun isäntäväki lähtee kouluun ja töihin - vaikeaa. Se, kun näkee koiran riemun pelkästä lumesta saa hymyn kohoamaan huulille. Riemu paistoi koko ruskeamustasta eläimestä ja harmittelin, kun aamulla oli niin pimeä, ettei kameraa ollut järkeä ottaa mukaan ja illalla kun kotiin pääsin, niin oli taas pimeä, joten ensilumenriemut jäivät ikuistamatta. Jospa sitä huomenna tarttuisi kameraan ja ottaisi koiran mukaan antoisalle ja rauhalliselle metsälenkille, kun kerta aurinkoakin ovat luvanneet. Se, kuka syö valkean peitteen saa minut ja paimentimen vihaiseksi.

No, saatte tyytyä perjantain treeneistä otettuun kuvasaasteeseen, jossa paimen miltei tekee hommia. Tai sitten ei. Kaikki kuvat ottanut Ziran omistaja minun kamerallani. Kiitos hänelle siitä!

Pari sekuntia ennen palkkausta.

Ps. En todellakaan tiedä mitä äänestykselle on tapahtunut, koska se ei ilmeisesti tykännytkään ulkoasun vaihdosta, joten jatkan vielä äänestysaikaa, sillä äänet ovat nollaantuneet (kiitos blogger). Naksutelkaapas äänet uudelleen tuonne, niin olen iloinen!