Eräs kaunis syksyinen päivä

Koska kuvapostaukset on mielestäni kivoja ja sain omasta mielestäni hyvän sovellusidean "ihmisblogeissa" pyörineestä "kuva tunnissa" haasteesta, kuvata meidän päivämme. Tänään kyllä sattui yllättävän laiska päivä, näin lomalaisena kun tulee vaan löhöttyä. Mutta no, kuvia kuitenkin kertyi.

 

Aamu alkoi kunnon aamukoomauksella. Oca kun tuppaa olemaan hitaasti syttyvää sorttia noin aamusella.

 

Neitokaisen aamupala hienossa "aktivointipullossa". Tiedossa oli, että lähdemme päivemmällä pois, niin elukka saisi koko ruokansa vasta silloin.

 

Oca anoo, kielsin sitä koskemasta pulloon vielä, varsin innokas se on sörkkimään noita ainakin nälkeisenä. 

 

Nyt tuli lupa, pari sekuntia ennen kuin pullo kaatui. 

 

Pullonpyöritystä. Sai jotenkin kummallisesti jemmattua sen pöydän alle.

 Ikävä kyllä, tämä kikka ei ole kovin toimiva aina, tai pitkäkestoinen. Jos koira on yksin tai siihen ei kiinnitä huomiota tarpeeksi, eläin mählää pullot siihen kuntoon, ettei niistä saa enää mitään irti.

 

Sitten harrastettiin omistajan suosimaa aktiviteettia 

 Nuori paimen ei vain oikein innostunut asiasta ja tahtoi saada mammaan liikettä omalla sähläyksellään.

 Koska koira tahtoo aina olla mukana kaikessa, oli se myös innokkaana tiskausapuna, kun uuden tempun oppi. Tuoli oli alunperin mamman, mutta neiti tykkäsi omia sen.

 

  

 Sitten käytiin ulkona riekkumassa. Paimen juoksi ja kirmasi pihalla, sekä otettiin lyhyt seuruu, paikkamakuu ja luoksetulo. Siitä ei kuvia, koska no, avokki oli töissä ja itse reeneistä on vaikea ottaa kuvaa.

Tämän jälkeen mamma lähti takkikaupoille... 

 

Pikku paimen kirmasi yksinolon jälkeen haltioituneena tyhjentämään rakkonsa, kun pääsi ulos 

 

Sitten se jäljitti ilmeisesti naapurin kissaa aina postilaatikoille asti, ennen kuin unohti koko asian, siinä meitin vainukoira.

Tässä välissä emäntä väsäsi ruokaa koiralle ja itselleen ja miehelleen, sekä kävi kaupassa, niin jälleen kuvaton  kohta.

 Mamma sai jonkun ihmeen innoituksen, ja päätti, että iltalenkki suoritetaan juosten. Kuvia ei ole, koska oli jo niin pimeää, ettei kamerassa näkyisi mitään. Hyvin innokkaat lenkkiläiset kuvassa.

 Sitten onkin aika sanoa hyvät yöt, antaa pusut ja painua yöpuulle. Ocakin moiskautti kameralle kuvan oton jälkeen varsin kuolaisen pusun. Välittykööt se lukijoille saksanpaimenen pärstävärkin muodossa. 

Hyvää yötä!