lauantai 2. heinäkuuta 2011

Kesäväsymys

Niin on aika vain vierähtänyt ja monena iltana on jotain pitänyt kirjoittaa, mutta mitään ei ole saanut aikaiseksi. Ocan kanssa ollaan lähinnä vain fiilistelty kesäpäiviä, röhnätty iltaisin ja hieman tokoiltukin aina välissä. Neidin perusasentoa olen vahvistanut naksulla. Samalla liikkeestä maahan alkaa olla pikku hiljaa kunnossa. Tosin, ilman käsiapuja se ei tykkää jäädä. Ihme kyllä, pitkästä aikaa olen tytsyä uskaltanut pitää vapaanakin, kun enempi perseily meni vaihteeksi ohitse. Tyksin <3

Muuta mullistavaa elämässämme oli se, että torstaina pakkailtiin kimpsut ja kampsut ja koira Maijan autoon. Matka kävi kohti agilityä. Allekirjoittanut ei koskaan moista ole kokeilut, saati koira sitten. No, uusia kokemuksia. Emäntä ja koira nauttivat kyllä täysin siemauksin tästä. Hirvittävän mukava laji, ja tekisi mieli alkaa harrastaa Ocan kanssa omaksi iloksi. Tosin, vasta sitten, kun junnu on luustokuvattu terveeksi. En halua lähteä rasittamaan koiraa. Torstaina kokeiltiin eteen lähettämistä, sekä putkea. Putki oli aluksi pelottava hirviö, mutta kannustuksella koira alkoi vapaaehtoisestikin juosta putken läpi. Otettiin sitten kahta putkea ja hienosti neitokainen kuunteli ja paineli menemään käskyjen mukaan nauttien. Kokeiltiin lopuksi myös tukikaarilla varustettuja keppejä. Eipä siinäkään ollut mitään ongelmaa, hienosti koira suoritti. Tokoiltiinkin hetki sitten pihalla omassa rauhassa ja varsin tärpäkkä neiti. Ihmeen hyvä päivä.

Eilisellä oli jännitystä, nimittäin muutto. Pikkuraukka oli ihan pihalla miksi mamma häärää ja kasaa tavaroita. Siinä vaiheessa, kun koiran omat tavarat lähti laatikkoon, tuli pieni itku junnulle. Onneksi "vaari" tuli pelastamaan kihlattunsa kanssa. Oma setänihän kutsuu itseään Ocalle ja serkkuni koiralle vaariksi. No, "vaari" ja isukin kanssa pakkailivat muuttoautoa ja sitten Oca pääsikin huristelemaan isolla valkoisella pakulla, ensin äitini luo ja siitä sitten uuteen kotiin. Oman ukon kanssa pakkailtiin vielä oma auto ja siitä lähdettiin sitten ajelemaan.Uusi koti oli jänskä. Tutut tavarat, mutta silti niin outo paikka. Ja nyt mamma tahtoo hehkuttaa 61neliön kaksiota, kaappitilaa mielin määrin, sauna, takka, ihana takapiha, ja koiraverkko valmiina! Tosi siisti kämppä ja aamulla kun lenkkimaastoja käytiin vilkaisemassa niin <3 Oli kyllä koiruus väsynyt muuttopäivän jäljiltä. Vieläkin raukkaparka vähän uuvuksissa. No, eiköhän se siitä virkisty illanmyötä, jos vaikka lähtisi reenaamaan.

Lopuksi vielä kuvapläjäys viime viikoilta:

Oca 8kk, se näyttää jo oikeasti koiralta. Upea tyttö.

vähän pujoteltiin

"heitä, heitä jo! heitä!"

mamman sylissä lepäämässä

hyttynen pilasi loistavan kuvan

kaveri yrittää opettaa Ocalle, miten leikitään kuollutta

1 kommentti: